IlkkaPorttikivi

Olen siirtymässä vasemmistoliitosta sosiaalidemokraatteihin

Lähdin politiikkaan mukaan vuonna 2011. Pohdin silloin kolmen puolueen välillä demarit ja vihreät olivat ne kaksi muuta, joita mietin. Päädyin kuitenkin vasemmistoliittoon, koska se puhutteli minua eniten. Mitään poliittista kasvatusta suuntaan tai toiseen en olekotoani saanut. Reilut kahdeksan vuotta vasemmistoliitossa ovat olleet paljon antavia ja olen sinä aikana noussut Tampereen kaupunginvaltuustoon ja ollut kaksi kertaa ehdolla eduskuntavaaleihin.

Koko puolueessa toimimiseni ajan olen kuitenkin kokenut ajoittain melko paljonkin ja välillä taas vähemmän ulkopuolisuuden tunnetta. Osittain se on johtunut siitä, että en ole saanut puolueen aktiiveja houkuteltua tukemaan vaalikampanjaani ja lähtemään mukaan tukiryhmääni. Olen käytännössä suunnitellut ja toteuttanut kampanjani yksin ja pienen lähipiirini kanssa. Osittain ulkopuolisuuden kokemusta on voimistanut tapa tehdä politiikkaa. En ole luonteeltani ihminen, joka tekisi kovin ärhäkkää politiikkaa tai toitottaisi olevansa asioista sitä ainoaa oikeaa mieltä. Luonteeltani olen enemmän kuuntelija, neuvottelija, kompromissien hakija ja totuuden etsijä. Mustavalkoinen ajattelu ja tahallaan väärin ymmärtäminen on asioita, joista pidän äärimmäisen vähän. En väitä, että vasemmistoliiton politiikka olisi tälläistä, mutta puolueessa on kovaäänisiä henkilöitä, jotka ajattelevat monista asioista kovin mustavalkoisesti. En epäile etteikö näitä henkilöitä löytyisi joka puolueesta.

Olen luonteeltani myös ihminen, joka haluaa saada asioita tapahtumaan, eikä vain puhua yleviä. Olen joutunut pettymään vasemmistoliiton vaalitulokseen jokaisissa vaaleissa, missä olen ollut sen jäsen. Minulle läheisimmät ihmiset eivät ole millään muotoa poliittisesti kovin aktiivisia ja puhuvat siksi asioista suoraan. Usein haluan myös kuulla ihmisiltä mitä he ajattelevat vasemmistoliitosta puolueena. Lähes poikkeuksetta kommentit ovat sellaisia, että politiikka ja päämäärät ovat ihan hyviä, mutta puoluetta ei silti pidetä uskottavana, vaan liian radikaalina ja epärealistisena. Tämä on ollut aika kuluttavaa, koska itse on kuitenkin aina pyrkinyt uskomaan politiikkaan jota teemme.

Pikku hiljaa mieleeni on alkanut vuosien saatossa hiipiä epäilys siitä, että olenko sittenkään oikeassa puolueessa ja uskonko itsekään siihen "kohti ikuista voittoa" mantraan jota halutaan hokea. Olen alkanut asettamaan tavoitteita ja ne eivät koskaan toteudu. Tämän vuoden eduskuntavaaleihin asetin kolme tavoitetta, joista toivoin kahden toteutuvan. Tavoitteet olivat: kaksi kansanedustajaa Pirkanmaalta, valtakunnallinen kannatus 10% tietämillä ja oman äänisaaliin parantuminen edellisiin eduskuntavaaleihin nähden. Yksikään näistä tavoitteista ei täyttynyt. Koen, että vasemmistoliitolla on paras ja valovoimaisin puheenjohtaja, mutta silti kannatus on 8% luokkaa. Moni puolueessa iloitsi kannatuksen noususta, mutta minä vaivuin epätoivoon. Usko siihen, että kannatus olisi vielä joskus kaksinumeroinen alkoi olla sellainen, etten siihen pysty enää uskomaan.

Samaan aikaan halu muuttaa maailmaa ja etenkin Tampereen kunnallispolitiikkaa on vahva. Olen erittäin huolissani mm. luonnon tilasta, päihdepalveluiden riittämättömyydestä, eriarvoisuuden kasvusta ja asumisen kallistumisesta. Mulla on aidosti tunne, että en pysty tekemään näiden asioiden eteen tarpeeksi, koska vasemmistoliitto on niin pieni puolue ja Tampereella osittain ulkona päätöksenteosta. Ei ole minun tapa vain puhua asioista, vaan haluan olla niissä pöydissä, joissa niistä asioista oikeasti päätetään. En ole naivi ja koe, että demareissa saisin kaiken läpi ja se olisi jotenkin helpompaa, mutta koen , että isompi puolue luo sille silti paremmat lähtökohdat päätöksenteolle.

 

Tiedän, että olisin voinut hoitaa asiat rehdimmin ja reilummin vasemmistoliittoa, valtuustoryhmääni ja äänestäjiäni kohtaan. Tuntuu silti, että ei sekään olisi reilua olla puolueessa, jonka mahdollisuuksiin ja menestymiseen ei enää täysillä usko. Aika tuntui nyt oikealta ja haluan myös tutustua rauhassa demareihin ja uuteen ryhmääni ennen kuin teen päätöksen asetunko enää ehdolle seuraaviin vaaleihin. Mun maailma ei ole vain rikkaat tai köyhät, rajat kiinni tai auki eikä markkinatalous tai sosialismi. Se on jossain siellä kaiken keskellä ja siksi mä päätin siirtyä demareihin.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (16 kommenttia)

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

Ongelmat ovat seuraavat (jokaisessa puolueessa):

- kannattajia tarvitaan vain vaalien alla

- valitut hamuavat mahdollisimman monta lautakuntapaikkaa ja siten ei ole oikein mikään hanskassa eikä ole aikaa kouluttaa kaadereita. Tosin kaadereille ei jäänyt yhtään lautakuntapaikkaa..., eivät siis tarvitse koulutusta. :/(

- Kaadereita ei kouluteta, ei tehdä ryhmätöitä, kaikki on vähän irrallaan - kunnes seuraavat vaalit lähestyvät.

- pyramiidinomainen valtastruktuuri tappaa aloitteet ja paljon muuta. Tulet kokemaan sen "isossa puolueessa" - ei ehkä henk.koht. mutta näet kyllä sitäkin puolta.

Henry

Käyttäjän KirjoituksiaSalosta kuva
Mikko Engren

Riippuu puolueesta sekä kunnasta ei voi yleistää. Vaikka kuinka vallanhimoinen ryhmä johtaisi jotain puoluetta, niin jos se vähänkin isompi on, jää niitä lautakuntapaikkoja ei-valituillekin. Tosin, taas puoleesta riippumatta, moisen voi saada vaikka kolmella äänellä, jos on tarpeeksi Toweri.

Sen lisäksi, että puolueilla on omat some -systeeminsä kokoustavat ne säännöllisesti. Joten kuka tahansa saa osallistua niin paljon kuin mieli tekee. Tämän lisäksi on tietysti virallisia koulutuksia joihin kaikki saavat osallistua. Kuulostaa perin merkilliseltä jos osallistumismahdollisuutta rajattaisiin eli jokainen jäsen ei halutessaan saisi osallistua.

Puolueissa 'keskustellaan' ihan riittävästi toki taas riippuu paikallisosastoista ja ihmisistä joissain saattaa olla melkoinen hirmuvalta mutta taaskaan ei voi sanoa, että näin olisi kaikkialla. Turusta ja Listä sen verran huhuja kuullut, että nainen ei ole yhtä herttainen mitä vaikka tv:ssä näyttää olevan vaan on melkoinen harhanpesun ammattilainen ...

Käyttäjän Lumedemokratia kuva
Esa Heikkinen

Voimme siis todeta että siirtymä poliittisella kartalla on hidasta, kirjoittajan tapauksessa pitkällisen pohdinnan tulos vie kahdeksan vuotta per aste-ero. Jos sama tahti jatkuu Vihreiden, Keskustan, Perussuomalaisten ja/tai Kokoomuksen jälkeen ollaan Suomen puoluekartan oikeassa laidassa noin vuonna 2043 jolloin Suomessa voi olla tietysti muitakin varteenotettavia uusia puolueita. Ja tietysti arvon blogisti voi pysäyttää siirtymän niin halutessaan.

Blogin anti oman, henkilökohtaisen itsensä esilletuomisen lisäksi jää valitettavasti hämärän peittoon. Enkä tarkoita olla ilkeä, pahoittelut jos kommentistani jää se vaikutelma.

Käyttäjän andreas kuva
Andreas Pyy

"Usein haluan myös kuulla ihmisiltä mitä he ajattelevat vasemmistoliitosta puolueena."

Miksi pitäisi välittää muiden henkilökohtaisista ja tosiasiassa suhteellisen merkityksettömistä kommenteista koskien sitä millainen jokin puolue on? Ei niiden tarvitse antaa määrittää miten puolueen pitää toimia.

"Lähes poikkeuksetta kommentit ovat sellaisia, että politiikka ja päämäärät ovat ihan hyviä, mutta puoluetta ei silti pidetä uskottavana, vaan liian radikaalina ja epärealistisena"

Ehkä nuo kommentoijat ovat itse niitä jotka ovat väärässä. Vai ovatko ne muka jotain erehtymätöntä jumalan sanaa? Tämä blogikirjoituksen avautuminen ei kyllä jätä sellaista vaikutelmaa että puolueessa, joka oli viime vaaleissa yksi vaalivoittajista, olisi mitään vikaa. Vikaa on vain yhdessä valittajassa joka valittaa siitä kun kaikki ei mene juuri niin kuin hän itse haluaa. En usko että Vasemmistoliitto edes haluaa sellaisia valittajia riveihinsä.

Käyttäjän JukkaLehtinen kuva
Jukka Lehtinen

En ihan ymmärrä tätä kovin suomalaista tapaa, jossa epäkohtia esiin nostavia henkilöitä syytetään valittajiksi. Ilkka kertoi asioista, jotka itse koki riittävän tärkeiksi syiksi vaihtaa puoluetta. Oikeastaan se on toisarvoista mitä ne syyt ovat. Jos itsellä on vahva tunne, että jotain tarvitsee tehdä, se riittää. Kohteliasta äänestäjiä ja puoluetovereita kohtaan toki on kertoa syyt vaihdokseen.

Tsemppiä Ilkka tulevaan. Älä jää liikaa vellomaan menneisyyden haamujen kanssa, vaan elä sitä nykyisyyttä, jonka ansaitset.

Käyttäjän VesaKiljunen kuva
Vesa Kiljunen

Ehkä yksi syistä on juuri teikäläiset,jotka on iskemässä puukkoa heti selkään,kun joitain asioita on nähnyt kriittisessä valossa.Karvasi paljastit aika helposti ja en yhtään ihmettele puolueen vaihtoa.
Itsekkin nuorempana äänestin vasemmistoa,mutta tänä päivänä en näe paljookaan yhteistä itseni kanssa.
Samaa vallanhimoa ja vehkeilyä kuin muillakin puolueilla.Yhdessä kommentissa kiteytettiin hyvin,että karjaa ei tarvita kuin vaalien alla ja sitten voi heittää pois,kuin rukkasen.

Käyttäjän SamiKorkiakoski kuva
Sami Korkiakoski

Kiitos Ilkka kirjoituksestasi!

Silloin kun tuntuu, ettei omassa väessäsi oteta näkemyksiäsi tosissaan, on syytä vaihtaa puoluetta.

Ylipäätänsä Vasemmistossa jäsendemokratia on ikävällä tolalla: yksittäisellä jäsenellä ei ole mahdollisuutta valita haluamansa ehdokasta listoille vaaleissa. Näin kävi esimerkiksi Hämeen vaalipiirissä.

Tämä herätti pahaa verta täällä Lahdessa, koska monien jäsenten ehdokas oli tietty ihminen (Seppo Korhonen).

Valtakunnallisesti Vasemmisto menestyi joissakin vaalipiireissä ja sai ehdokkaitaan läpi, mutta täällä Hämeen vaalipiirissä ehdokasasettelu sai monet luopumaan Vasemmiston jäsenyydestä.

Minäkin olen yksi heistä.

Käyttäjän kaunaherra kuva
Tuure Piittinen

Väki marmattaa somessa, mutta osallistuminen puoluetoimintaan ei kiinnosta. Kunnallisjärjestö kokoontuu pakolliset pari kertaa vuodessa vähäväkiseen kokoukseen, joka ei linjaa mitään mutta tämä toiminta riittää siihen että se pystyy toimimaan vaaliorganisaationa.

Valtuutetut sopivat keskenään eri paikkoihin valittavat luottamushenkilöt, jotka saavat sitten lukea valinnoistaan lehdestä mikäli eivät itse ole valtuutettuja. Tämä on yleinen toimintatapa täällä, eikä puolueet siinä suhteessa juuri eroa toisistaan.

Olen henkilökohtaisista syistä pyytänyt eroa viimeisestäkin luottamustehtävästä kunnassa, joka pyyntö käsitellään tänään valtuuston kokouksessa. Tiimityöhön ja kokemusten jakamiseen nuoremmille olisi kyllä vielä kiinnostusta eikä puoluekaan tarvitsisi olla nykyinen viiteryhmä, mutta näillä nurkilla sellaista toimintaa ei yksinkertaisesti ole.

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu

Hyvin perusteltu, onnea päätökselle.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen

Porttikivi avautui vaalitavoitteistaan. Ne olivat kovin suosio-orientoituneita ja pettymys suuri kun voitto ei ollutkaan halutun suuruinen.

Eikö kuitenkin olisi pitänyt olla "pihvin" perässä ja asettaa tavoitteet sen suhteen?

Toisaalta Porttikivi kuvasi tapaamiensa ihmisten luottamusta vassuleita kohtaan. Olisiko ollut paikallaan ensin arvioida omaa toimintaansa tuon luottamuksen kasvattamiseksi kuin alkaa etsiä uutta paikkaa mihin loikata? Voipi nimittäin olla, että ongelmat seuraavat perässä elleivät ole perillä jo ennen loikkaajaa.

P.s. En ole itsekään vassuli ja juurikin pitkälti luottamuspohjaisten asioiden takia. Johtavien vassuleiden takki on viuhunut koko historiansa ajan sellaiseen tahtiin ja samaan aikaan vähemmän erimieltä olevia pidetään suurempina konnina kuin enemmän erimieltä olevia etten katso sopivani joukkoon, jos kohta mihinkään puoluesellaiseen.

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Uuden motivaation takia sitä vaihdetaan työpaikkaa, kämppää, autoa, vaimoa ja miksei puoluettakin. Viimeistään viidenkympin villityksessä useampiakin noista.

Käyttäjän MikaLamminp kuva
Mika Lamminpää

Antti Rinteen uudessa hallituksessa on monia historiallisesti ainutlaatuisia piirteitä. Tätä nimenomaista hallituspohjaa meillä ei ole milloinkaan aiemmin kokeiltu. Keskusta ja Vasemmistoliitto ovat nyt ensimmäistä kertaa samassa hallituksessa. Viimeksi koko vasemmiston ja keskustapuolueen sisältänyt hallitus Suomessa oli vuonna 1982. Mielenkiintoinen kuriositeetti on sekin, että vihreät ja Vasemmistoliitto eivät ole milloinkaan ennen olleet hallituksessa ilman kokoomusta. Antti Rinne on ensimmäinen ammattiyhdistysliikkeen johtotehtävistä politiikkaan siirtynyt pääministeri sitten kolmesti pääministerinä 1940- ja 1950-luvulla toimineen K-A. Fagerholmin. Pekka Haavisto on Suomen ensimmäinen vihreä ulkoministeri, Maria Ohisalo puolestaan ensimmäinen vihreä sisäministeri. Rinteen hallituksesta löytyy myös ennätysmäärä 1980-luvulla syntyneitä ministereita: Annika Saarikko, Maria Ohisalo, Li Andersson ja Katri Kulmuri. Keskusta on viimeksi ollut apupuolueen roolissa 1980-luvulla, mikä tarkoittaa aivan uudenlaisen hallituksessa olon tavan opiskelua. Osa salkuista on puolueelle hyvin eksoottisia.

Käyttäjän ToukoKivi1 kuva
Touko Kivi

Jos on luottamustehtäviä kuten kunnanvaltuustopaikka, on ihan ymmärrettävää ja mielestäni ihan toivottavaakin kesken luottamustehtäväkauden kirjoittaa ihan julkisesti perustelut auki miksi loikata puolueesta toiseen. Eli ymmärrän toki miksi tämä kirjoitus on täällä.

Itse olen aina nähnyt isoimpana ansana puolueloikkauksessa että loikkaa kannatuksen perässä. Se on itsekäs, opportunistinen motiivi ja ei pitkälle kanna.

Mutta kun ihmisten mielipiteet muuttuvat. Keskivertomielipiteet myös puolueissa vaihtelevat, mutta hitaammin, ajan kanssa. Kun tuntuu todella voimakkaasti siltä että ei ole oikeassa porukassa vaan eduskuntapuolueista löytyy oikeampi porukka, kannattaa vaihtaa. Toki tarpeellisen harkinta-ajan jälkeen.

Käyttäjän JuntunenMartti kuva
Juntunen Martti

Jäi kyllä kelluvakuva kirjoituksesta ja kelluvakuva näyttää olevan odotuksista demareissa, ei hyvältä näytä.
Ehkä kokemattomuutta se on.
Jos ei ole viestiä ehdokkaalla tai ne on kelluvaa muitten kanssa,( demareitten ja vihreitten kanssa) ei ääni määrä nouse. Tuntuu luin Porttikoskea pitäisi köydellä muitten työntää ja ehdokas ei ime tukiryhmään tekijöitä on ongelma. Puolue on saanut lisää äänestäjiä se on selvää, mutta oli se kyllä selvääkin, ettei mennä yli 10%:n. Galluppien olisi pitänyt olla 11-12%:n Vasemmistoliiton kärki on vahvistumassa, nyt on tulemassa 5 ministeritaustaista henkilöä ja puoluekokous nostaa ensi syksynä uusia kasvoja esille.Puolueen talouskin paranee 4 uudella edustajalla.Porttikivi ei pysty asioita hahmottamaan.

Käyttäjän JuntunenMartti kuva
Juntunen Martti

Jäi kyllä kelluvakuva kirjoituksesta ja kelluvakuva näyttää olevan odotuksista demareissa, ei hyvältä näytä.
Ehkä kokemattomuutta se on.
Jos ei ole viestiä ehdokkaalla tai ne on kelluvaa muitten kanssa,( demareitten ja vihreitten kanssa) ei ääni määrä nouse. Tuntuu luin Porttikoskea pitäisi köydellä muitten työntää ja ehdokas ei ime tukiryhmään tekijöitä on ongelma. Puolue on saanut lisää äänestäjiä se on selvää, mutta oli se kyllä selvääkin, ettei mennä yli 10%:n. Galluppien olisi pitänyt olla 11-12%:n Vasemmistoliiton kärki on vahvistumassa, nyt on tulemassa 5 ministeritaustaista henkilöä ja puoluekokous nostaa ensi syksynä uusia kasvoja esille.Puolueen talouskin paranee 4 uudella edustajalla.Porttikivi ei pysty asioita hahmottamaan.

Toimituksen poiminnat