IlkkaPorttikivi

Leikkaamalla miljardeja Suomi ampuu itseään jalkaan

Ihmiset peilaavat usein valtiontalouden hoitoa omaan talouden hoitoonsa. Vaalikentillä juttelin useasti ihmisten kanssa, jotka argumentoivat tätä asiaa tyyliin "en mäkään ota pikavippiä, jos ei menot riitä". Joo en minäkään ota. Valtiontaloudessa asia nyt vaan ei ole noin yksinkertaista. Otat 10 miljardia pois, niin ei se tarkoita, että se tulis kaikki täysimääräisenä säästönä valtiolle.

 

Otetaan nyt esimerkkinä vaikka koulunkäyntiavustaja. Valtio päättää "säästää" ja potkii koulunkäyntiavustajan pihalle. Logiikka on selkeä. Näin saavutamme säästöä hänen palkkansa verran. Harmillista kyllä koulunkäyntiavustaja ei työllisty, vaan nostaa työttömyyskorvausta. Ikävästi tämän joutuu valtio kustantamaan. Samalla on luokan kokoa nostettu muutamalla punaposkisella oppilaalla ja levottomuus luokassa lisääntyy ja tietysti myös oppimistulokset laskevat. Jossain vaiheessa opettaja saattaa uupua ja jäädä sairauslomalle ja hänen tilalleen pitää palkata sijainen. Sijaisen aikana luokassa on mitä todennäköisemmin vielä levottomampaa.

 

Palataan tähän koulunkäyntiavustajaan, joka on työttömänä. Ennen hän maksoin pienestä palkastaan veroja, mutta nyt on valtion verotulot vähentyneet hänen osaltaan. Koulunkäyntiavustajalla oli myös enemmän rahaa käytössään ja hän saattoi joskus vaikka käydä läheisessä kahvilassa asiakkaana. Eipä käy enää. Eikä siellä muutenkaan enää käy niin paljon ihmisiä, kuin vuosi sitten. Jotkut kahvilat joutuvat sulkemaan ovensa.

 

Sama kuvio toistuu tietysti muissakin paikoissa ja kurjuuden kierre jatkuu. Satsaamalla koulutukseen saavutettaisiin varmasti pelkästään positiivista Suomelle. Sijoittamalla esim. infraan ja työllistämällä ihmisiä sama toistuisi positiivisena kierteenä. Kahviloissa ja ravintoloissa riittäisi asiakkaita. Työttömyyden hoitomenot olisivat pienemmät ja ihmiset maksaisivat palkastaan veroja. Tiet ja rautatiet tulisivat korjattua nyt kun velkaraha on edullista, eikä niiden annettaisi rapistua sellaiseen kuntoon, että korjaaminen on vielä kalliimpaa ja velkarahakin taas noussut kuluiltaan.

 

Sama toistuu ihan joka asiassa. Satsaamalla esim. kunnolliseen perusterveydenhuoltoon saataisiin kalliit erikoissairaanhoidon kulut tippumaan. Kenen etu on, että suomalaiset ovat sairaampia ja työkyvyttömämpiä? Ei se ainakaan halpaa ole, eikä ihmilistä. Leikkaamisen tie tulee aina lopulta kalliimmaksi. Paljon kalliimmaksi. 90-luvun lamasta ei ole opittu mitään. Saman tragedian annetaan toistua taas uudestaan.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Muistaakseni joku talous viisas on mennyt sanomaan että se jalka on leikattava irti ettei mene koko ruumis kuolioon.

Käyttäjän IlkkaPorttikivi kuva
Ilkka Porttikivi

Vai meneekö se kuolioon, jos esim. koulutus ja terveydenhuolto huononee? Mitä ne on ne turhat virkamiehet ja kuntien työntekijät joita halutaan leikata pois ? Mitä se leikkaaminen maksaa ?

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Matkat terveyskeskuksiin pitenisivät, lääkärille ei enään julkisella pääse.
kouluissa luokkakoot kasvaisivat ja kouluruuasta tulisi maksullista sekä oppiaineita kuten käsityötä, kuvista ja liikuntaa karsitaan suunniteltua reippaammin.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Kansa ei voi törsätä enempää kuin tuottaa kovin pitkään. Jos velkarahalla tehtävät investoinnit parantavat kilpailukykyä, niitä kannattaa tehdä. Jos velalla vain syödään enemmän kuin tienataan, hommassa ei ole mitään järkeä.

Eli Käyttömenot välittömästi tasapainoon kovilla leikkauksilla ja vastaavasti runsaasti investointihankkeita käyntiin. Esim tulonsiirtoja ei tarvitse leikata niin paljon kun investoinnit vähentävät työttömiä tilapäisesti.

Toimituksen poiminnat